Borjomi Varokaa väärennöksiä!
Huom!
Aito ja alkuperäinen Borjomi on saatavissa vain verkkosivujemme Mistä tätä saa? –osiossa mainituista myymälöistä ja ravintoloista, ks. http://www.borjomi.fi/ostopaikat/
Aito Borjomi on varustettu suomen- ja ruotsinkielisillä etiketeillä ja pullotettu Suomen markkinoita varten korkeita laatuvaatimuksia noudattaen.
Varokaa väärennöksiä!
Valvontajärjestelmä ja standardit
Borjomi-kivennäisvesi pullotetaan automatisoiduissa tuotantolinjoissa, minkä ansiosta 100 % lähteistä otetusta vedestä päätyy pulloon. Sekä lähteistä otetulle vedelle että lopputuotteille tehdään säännöllisiä laaduntarkastuksia, joissa hyödynnetään huippuluokan kemian ja mikrobiologian laboratorioita ja laitteita. Tarkastukset tehdään juomavesidirektiiviä ja muita Euroopan komission juomavettä koskevia laatustandardeja tarkasti noudattaen.
Bordžomin esiintymän hydrogeologisessa seurannassa käytetään kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, joihin kuuluvat Gamma (Georgia), Zenith Consulting (Iso-Britannia), Antea (Ranska) ja SGS Institute Fresenius (Saksa). Vesinäytteitä lähetetään säännöllisesti ulkopuolisiin laboratoriotesteihin Tbilisiin ja veden vientimaihin.
Borjomin laadunvalvontajärjestelmää seurataan tarkasti tuotannon kaikissa vaiheissa veden ottamisesta aina pullotukseen ja jakeluun. Järjestelmä vastaa täysin ISO 22000 -standardia, pisimmälle kehittynyttä järjestelmää ruoan laadun ja turvallisuuden arvioimiseksi. Borjomi oli IVY- ja Baltian maiden ensimmäinen kivennäisvesiyritys, jolle myönnettiin ISO 22000 -laatustandardi.
Tietoa Borjomi-vedestä
- Lähteet
- Vulkaaninen lähde
- Juveniilinen vesi
- Tuotannon alku
- Tuotannon kehitys
- Nykytuotanto
- Laadunvarmennus
- Ainutlaatuista vettä
Etelä-Kaukasuksen upeissa laaksoissa sijaitseva Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto levittäytyy yli 700 neliökilometrin alueelle, mikä tekee siitä Euroopan suurimman kansallispuiston. Viehättävien maisemiensa, kätevän sijaintinsa, puhtaan ilmastonsa ja tietysti myös mineraalilähteidensä ansiosta alueesta on tullut yksi suosituimmista lomanviettopaikoista entisen Neuvostoliiton alueella. Tutkijat ja etnografit ovat erityisen kiinnostuneita Bordžomi-Kharagaulin kansallispuiston alueesta sen ”ilmastoilmiön” vuoksi. Alue ylpeilee ainutlaatuisella ekosysteemillään, johon kuuluvat Bakurianin vuorten kristallinkirkas jäätikkövesi, reliktiset mäntymetsät ja Bordžomin kanjonin vulkaaniset lähteet.
Kaivauksissa löydetyt, ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevat kiviammeet osoittavat, että Bordžomin lähdeveden parantavista ominaisuuksista oltiin tietoisia jo muinaisina aikoina – lähdevettä juotiin, mutta sitä käytettiin myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Georgialaisten historioitsijoiden mukaan lähdevettä käytettiin sellaisenaan jo ensimmäisestä vuosisadasta ennen ajanlaskun alkua lähtien aina 1500-luvun loppuun asti. Arkeologit ovat löytäneet alueelta myös lähteisiin johtavia saviputkia. Lukuisten sotien vuoksi Bordžomin lähteet jäivät käyttämättömiksi seuraavien kahden vuosisadan ajaksi, mutta Georgian liityttyä Venäjän valtakuntaan 1800-luvulla lähteet löydettiin uudelleen. Bordžomin mineraalivesiesiintymät sijaitsevat Kaukasusvuorten Adžar-Imeretin keskiosassa 760–920 metriä merenpinnan yläpuolella. Vesi otetaan Bordžomin luonnonsuojelualueen rajoilla olevista yhdeksästä kaivosta, joiden syvyys on 1 200–1 500 metriä.
Borjomi-vesi on peräisin 1 500 vuotta vanhasta vulkaanisesta lähteestä, jossa hiilidioksidin luonnollinen paine työntää vettä pintaan maan alta 10 kilometrin syvyydestä.
Monista natriumvetykarbonaattia sisältävistä vesistä poiketen Bordžomin lähdevesi ei ehdi jäähtyä ennen kuin se saavuttaa pinnan 38–41 °C:n lämpötilassa. Kaukasusvuorten kalliot rikastavat veden yli 60 mineraaliyhdisteellä sen noustessa kohti pintaa. Tutkimusten mukaan Bordžomin lähdevesi muodostuu vahvasti mineralisoituneista, raikkaista ja heikosti mineralisoituneista vesistä.
On olemassa lukuisia teorioita siitä, kuinka vesi aineellistuu maapallon syvyyksissä. Varhaisin niistä on roomalaisen arkkitehdin Marcus Vitruvius Pollion kehittelemä infiltraatioteoria, jota tutkijat käyttävät yhä tänä päivänä. Teorian mukaan ilmakehän sadanta tuottaa maan alle vettä (pohjavesi), joka suodattuu pintaan kallion halkeamien läpi.
Palkinnot
- 1907 SPA Grand Prix
- 1909 Kazan Grand Golden Medal
- 1911 Dresden Diploma of Honour
- 1940 Tallinn Golden Medal
- 1975 Budapest Diploma of Honour, World Exhibition
- 1996, 1997, 1998 St. Petersburg Golden Medal
Mineraalivarannot
Georgiassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten öljyä, hiiltä, turvetta, malmia, kuparia, sinkkiä, elohopeaa, onyksia, graniittia ja kalkkikiveä. Tärkein luonnonvara ovat kuitenkin Bordžomin, Utseran, Džavan, Nabeghlavin, Sairmen, Zvaren ja Nunisin mineraali- ja kuumat lähteet. Lähteiden ympärille on syntynyt 50 lomakohdetta, joista suosituimmat ovat Bordžomi ja Tsqaltubo.